JellyPages.com

torstai 18. elokuuta 2011

Bergiuspalloa pihanurmella

Ellu on Kynsilaukkaajista se, joka jää aina ilman ruokaa. Ensin ruokakupille kurvaa Onni ja syö kupin melkein tyhjäksi. Onnin jälkeen viimeiset ruoanmurenet pistelee poskeensa Vertti ja viimeisenä ruokaa odottelevalle Ellulle jää vain tyhjä ruokakuppi. Uusi satsi ruokaa siis tarjolle. Jostain tyhjästä kupille ionisoituu taas Onni. Syö ruokakupin puolilleen, oksentaa usein saman tien (joskus jopa suoraan samaiseen ruokakuppiin) ja poistuu paikalta. Siinä vaiheessa uutta kierrosta odottelee jo myös Vertti ja kupille päästyään syö loput. Huoh! Kolmas kattaus on sitten yleensä se, jolla Ellukin saa lopulta syödä mahansa täyteen. Ihmetyttää vain tuo Kynsilaukkaajien keskinäinen marssijärjestys! Siis miksi ihmeessä muut antavat Onnin rellestää aina ensimmäisenä ruokakupilla ja jäävät itse taka-alalle odottelemaan vuoroaan?


Vertti rakastaa omenajalkapalloa (kuvan lajike Bergius, mutta Valkea Kuulas käy yhtä hyvin) ja tässä sitä taas harrastuksesta nautitaan ulkoilulla Papan kanssa. Jonkin verran koko pelikentän tilan hyväksikäyttämistä rajoittavat valjaat ja fleksi, mutta hauskaapa Vertillä näyttää olevan silti. Ei uskoisi tästäkään makoilun ekspertistä, miten äkkiä se käpälä tarvittaessa hereillä ollessa käy!


Onni nukkuu mielellään sohvan selkänojatyynyn päällä. Ilmeisesti se on sopivan pehmeä ja mukava juuri siihen tarkoitukseen. Noja ei ole kovin leveä eikä esim. isokokoisin Kynsilaukkaaja Vertti siinä pysy lainkaan. Melkoista taiteilua se näyttää Onnillakin olevan pysyminen siinä putoamatta, mutta sou vot, jos jalka vähän roikkuu, kun muuten on niin hyvä olla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kynsilaukkaajat kiittävät kommentistasi!